Mistä me puhutaan?

Tämä Blogi on perustettu tuomaan esiin uusinta tietoa neuropykiatrisista erityisvaikeuksista, kuten esimerkiksi aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöstä, ADHD:stä

 

Lähestymistapa on ratkaisukeskeinen. ADHD- yleistiedon lisäksi tarkoitus on ennen kaikkea tuoda esiin elämänhallintaa ja toimintakykyä parantavia menetelmiä arjen ja juhlan helpottamiseksi.

 Sivuston ylläpito on osa Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmennus- koulutusta keväällä ja syksyllä 2017. Sivuston ylläpidon tavoite on antaa välineitä etenkin ADHD- diagnoosin saaneelle, heidän läheislleen sekä heidän kanssa työskenteleville. Sivustolla saatetaan käyttää lyhennettä NEPSY- henkilö tai NEPSY- lapsi ilman tarkoitusta leimata diagnoosin saanutta. Tällä tarkoitetaan neuropsykiatrisisen erityisvaikeuden omaavaa henkilöä tai lasta. Nimi perinteisesti ilmaistuna on pitkä.

Meistä jokainen on jollekin joku.

Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmennus tähtää valmennettavien oman toimijuuden vahvistamiseen, voimaannuttamiseen ja  toimivien menetelmien käyttöönottoon yksilötasolla sekä ryhmässä. Työ on tavoitteellista. Eteneminen tapahtuu pienin askelin ja epäonnistumiset ovat osa prosessia. 

ADHD:n määritelyä:

"Adhd on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, josta käytetään myös nimitystä tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö. Adhd tulee englanninkielisistä sanoista Attention Deficit Hyperactivity Disorder. Kyseessä on neuropsykiatrinen häiriö, jonka ydinoireet ovat tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus. Nämä ydinoireet voivat näkyä ja painottua eri tavoin ja niistä on haittaa useammalla elämän osa-alueella."  Lähde, ADHD liitto: http://www.adhd-liitto.fi/adhd-tietoa
http://www.adhd-liitto.fi/adhd-tietoa 

ADHD on kehityksellinen häiriö, jossa oireet ilmenevät yleensä jo ennen kouluikää. Tytöillä tarkkaamattomuus diagnosointi saatetaan tehdä vasta myöhemmällä iällä, sillä ylivilkkauden esiintyessä yleisemmin pojilla, saavat he diagnoosin usen jo viimeistään nuoruusiässä.

Amerikan psykiatriayhdistys käyttää (usein tutkimusten pohjalla käytettävää) DSM-IV-TR tautiluokitusta, jossa ADHD:sta voidaan erottaa kolme eri muotoa;


1. yliaktiivinen/ impulsiivinen 
2. tarkkaamattomuustyyppinen (ADD)
3. yhdistelmähäiriötyyppi (Yliaktiivisuus/tarkkaamattomuus)

Tohtori Thomas Brownin määrittelyä ADD:stä:

• Häiriintyy helposti ulkoisestä ärsykkeestä
• Usein vaikeuksia seurata toisten antamia ohjeita
• Vaikeuksia keskittymiskyvyn ylläpidossa
• Vaikuttaa usein, ettei kuuntele, mitä sanotaan
• Taipumus kadottaa tavaroita
• Vaikeuksia organisoida päämäärätietoista tekemistä
• Usein siirtyy keskeneräisestä tekemisestä seuraavaan  
• Brown on julkaissut useita kirjoja ADHD/ADD oireyhtymästä:
   Attention Deficit Disorder: The Unfocused Mind in Children and Adults, 2005 A New Understanding of ADHD in Children and Adults: Executive Function Impairments, 2013, Smart but Stuck: Emotions in Teens and Adults with ADHD, 2014, Outside the Box: Rethinking ADD/ADHD in Children and Adults—A Practical Guide, 2017 by American Psychiatric Publishing
•   Lähde: http://web4health.info/fi/answers/adhd-add-difference.htm

Oppaita ja ladattaviaa materiaalia ADHD liiton nettisivuilta:
http://www.adhd-liitto.fi/oppaat-ja-julkaisut/oppaat-ja-ladattavat-materiaalit 


ADHD- oireisen itsetunto on usein muita huonompi.
Oonkohan mä vaan niin tyhmä, kun mikään ei tunnu onnistuvan? 😞
Asiat jäävät kesken, töiden aloittaminen on vaikeaa, asiat unohtuvat, työpaikat vaihtuvat..

 Kuuntele!:

"Häilyvä elämäntapa voi olla merkki aikuisen ADHD:stä" 
Yle Areena: 
https://areena.yle.fi/1-3937642

Tutkimusten mukaan ADHD- aikuiset selviävät terveitä verrokkeja heikommin monimuotoisista, tarkkaavuutta vaativista tehtävistä.

Käypä hoito

www.kaypahoito.fi

 

"Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä."

Videolinkki ADHD- oireisen psykososiaalisista hoitomuodoista, 

 http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=nix02524&suositusid=hoi50061

Neuropsykiatrisen erityisvaikeuden omaavan lapsen kanssa ohjauksessa lähdetään liikkeelle arkea jäsentämällä ja selko-ohjeilla. Siis ihan niillä samoilla ohjeilla, kuin kenen tahansa lapsen kanssa, mutta NEPSY- lapsen kanssa se on erityisen tärkeää. Toistuvat rutiinit helpottavat arjen sujumista ja asioiden tekemistä ja toimintoihin kannattaa liittää kuvallisia ohjeita. On tärkeää, että kaikilla lapsen kanssa työskentelevillä on mahdollisimman yhteneväiset toimintamenetelmät.

Lainaus videolinkistä: Anita Puustijärvi, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys, apulaisylilääkäri, asiantuntijalääkäri; KYS, Kela :

•”Käyttäytymishoitoon kuuluvat esimerkiksi selkeät lyhyet ohjeet, se, että jaetaan tekeminen pienempiin osatavoitteisiin, palkitaan onnistumisista, luodaan viikkoihin, päiviin selkeä struktuuri esimerkiksi lukujärjestysten, päiväjärjestysten, kuvien avulla, vältetään rangaistuksilla ohjaamista.” 
Anita Puustijärvi

NEPSY- lapset saavat usein valitettavasti paljon kielteistä palautetta epäonnistuessaan tavoitteissa useammin kuin muut. Lapsi ei ole itse voinut vaikuttaa neurobiologissyntyisiin oireisiin, jotka vaikuttavat hänen toimintakykyynsä jollain tai usealla osa-alueella. Ohjaajan/ kasvattajan rooli on erityisen korostunut kun lapsen itsetuntoa täytyy vahvistaa vaikeuksista huolimatta.

 "Jokainen, joka on pidellyt aaltojen silittämää 

kiveä kädessään, tietää, että jatkuvilla 

hyväilyillä on ihmeitä tekevä voima"

 -Tommy Tabermann 

 Miksi ADHD kannattaa huomata?
Ilman tietoa, ilman välineitä, henkilö itse sekä ympärillä olevat ihmiset kohtaavat sen tosiasian että kaikki vain ei suju ihan samalla tavalla. Jokin on pielessä ja se hermostuttaa, ainakin ajoittain kaikkia. Hankaluudet ovat erilaisia. Opiskelu ei ehkä suju ja ADHD- (tai ADD) oireiselle saattaa kehittyä erilaisia liitännäisoireita, koska opiskeluvaatimukset ylikuormittavat liikaa ja tehtävien aloittaminen ja valmiiksi saattaminen on niin vaikeaa. Oireiden vuoksi ei kenties pysty ymmärtämään ohjeita vaan ne katoavat jonnekkin. Keskittymistä vaativia tehtäviä ei enää aloiteta, koska "ei ne kuitenkaan onnistu." Kaverisuhteissa saattaa olla ongelmia, ystävyyssuhteita voi olla vaikea muodostaa tai ne vaihtuvat usein, koska ei aina tiedä miten pitäisi toimia tai toiminta on jotenkin sopimatonta tai normien vastaista. Ikätoverit voivat vierastaa, jotenkin eritavalla käyttäytyvää tai henkilö itse aiheuttaa ystävyyssuhteiden katkeamisia. Diagnoosin saaminen on usein helpotus henkilölle itselleen sekä kasvattajille ja se selittää vaikeuksia.